Köppänen: Vielä jaksan toivoa

– Kun istun tässä ihan tuolin reunalla ja suljen silmäni, voin melkein kuvitella istuvani juhlapenkissä. Voin kuvitella auringon, joka lämmittää käsivarsiani, ja ruohon tuoksun. Kuvittelen myös virrenveisuun ja kenttäkuulutukset. Mutta kun avaan silmäni, olen yhä tässä.
~ Tarina on tilaajille

Valoa tunnelin päässä

Kestävyyttämme koetellaan. Milloin piina päättyy ja palaamme normaaliin? Miten käy kesän tapahtumille ja muille suunnitelmille? Tämän kaltaisiin kysymyksiin olen viime viikkojen aikana törmännyt usein. Varmoja vastauksia on ollut mahdoton antaa.
~ Pääkirjoitus on vapaasti luettavissa.