Vaikka olen käynyt herättäjäjuhlilla, ollut puhujana siioninvirsiseuroissa ja nytkin kirjoitan lehteen kuin syntymäkörtti konsanaan, koen olevani herätysliikkeen ulkokehällä. En osaa puhua kieltä, jonka olen ymmärtänyt olevan keskeinen osa ihmisen kokemusta herännäisyyden perinteessä: nimittäin Siionin virsiä ja niiden hengitystaukoja. Minusta ne ovat herännäisyyden äidinkieltä, tunnekieltä, jota itse en ole oppinut.
Helena Kauppila
Vain tilaajalle
Lue koko palsta Henki-lehden numerosta 6/2024. Alta pääset näköislehteen tai tilaamaan oman lehtesi.
Henkilehti.fi 