Pyhäinpäivänä tapaamme muistaa kuolleita läheisiämme. Kuitenkin pyhäinpäivänä on alun perin muisteltu niitä menneisyyden ihmisiä, joita kristityt kutsuvat pyhiksi. ~ Artikkeli on tilaajille
Avainsana: pyhäinpäivä
Mumman ääni kuulosti puhelimessa oudolta. Johtuiko se vain flunssasta vai oliko mumma itkenyt?
– Niin että voisitko sinä, Sanni, käydä viemässä kynttilän, kun minä en nyt sinne pääse.
Mumma oli sairastunut juuri ennen pyhäinpäivää, eikä päässyt tavalliseen tapaansa viemään paapan haudalle kynttilää.
~ Tarina on tilaajille
Osa lehden artikkeleista on vapaasti luettavissa, ja maksumuurin takana oleviinkin artikkeleihin voi kuulua ilmaista lisämateriaalia. Näköislehden tilaajana tai paperilehden kestotilaajana pääset lukemaan koko lehden netissä sekä selaamaan arkistoa.
Pyhäinpäivänä kellon viisarit katkotaan kokonaan. Aika on kadonnut, yötä ei enää ole. Katselemme — ainakin tähyilemme täältä ajasta käsin aavistellen —
kaikkien edellä menneiden pyhien ja rakkaiden rinnalla iäisyyteen.
~ Artikkeli on tilaajille
Olisi pitänyt lähteä mummaa katsomaan, mutta tänään Sannia ei huvittanut. Tänään oli se päivä, kun mumma ei ollut iloinen oma itsensä. Oli paapan kuoleman vuosipäivä ja silloin mumma oli erilainen — hiljainen ja surullinen. Mumma oli kyllä selittänyt, että suru saa tulla aina välillä, mutta Sanni ei pitänyt siitä. Suru tarttui ja Sannikin tunsi olonsa kurjaksi, kun mummaa itketti.
~ Artikkeli on tilaajille
Mitä kirkon vanhat opettajat, mystikot ja pyhät ovatkaan sanoneet Jumalan läheisyydestä siinä pimeässä, jota kutsutaan hengelliseksi tai henkiseksi kriisiksi?