Körtit ja keltit — ystäväkansaa yli aikarajojen?

Jos on näkevinään jotain yhteistä herännäisyydessä ja kelttiläisessä kristillisyydessä, sen täytyy johtua rakkaudesta molempiin. Brittein saarilla keltit edustivat yksinkertaista, maanläheistä ja Jumala-keskeistä uskoa, jonka kultakausi oli 400–700 jKr. Sen perintö innostaa 2000-luvullakin. Mutta kääntyykö Herättäjä-Yhdistyksen verkkosivuilla julkaistu Körttisanakirja keltiksi?
~ Artikkeli on tilaajille

Syyllisyyden tunteet puhuttivat ilmastoseminaarissa

Tukalaa kuumuutta pakoon ei päästy pakoon perjantaina herättäjäjuhlien suuressa ilmastonmuutosseminaarissa Itä-Suomen yliopistolla, jossa puhuttiin helle-ennätyksistä, Grönlannin sulamisesta ja ruuan tuotannon vaikeuksista. Mutta paljon myös siitä, miten suomalaiset kokevat syyllisyyttä ilmastoasioista ja mitä paremman tulevaisuuden hyväksi voi tehdä. ~ Artikkeli on tilaajille

Paikka, jonne kirkossa jonotetaan

Anna-Riitta Pellikka on Joensuun perheasian neuvottelukeskuksen johtaja, työnohjaaja, psykoterapeutti ja toimii tällä hetkellä Joensuun seurakunnan kappalaisena. Hän tietää, minne kirkossa jonotetaan, ja miten suomalainen perhekäsitys on muuttunut.
~ Artikkeli on vapaasti luettavana ja kuunneltavana

Isosuus on tavallisten ihmisten kansanliike

Rippikoulussa isoset luovat hauskaa ilmapiiriä, jossa jokainen on hyväksytty ja arvokas. Silloin nuoret kokevat onnistumisia ilman ulkoisia rooleja. Isoset linkittävät nuorten ja aikuisten maailmat toisiinsa. Kati Tervo-Niemelä ja Jouko Porkka ovat tutkineet rippikoulua ja isosuutta parinkymmenen vuoden ajan. Vuosittain he keräävät palautekyselyllä yli 20 000 nuoren kokemuksia ja ajatuksia rippikoulusta.
~ Artikkeli on tilaajille

Monoteismin jäljillä

”Egyptiin nousi hallitsija, joka ei tiennyt Joosefista mitään.” Tämä yksittäinen lause jää valtavine historiallisine tiedonantoineen täysin ymmärtämättä kaikilta niiltä, joilla ei ole mitään tietoa niistä Raamatun kertomuksista, jotka kertovat Israelin kansan orjuudesta Egyptist ~ Artikkeli on tilaajille

Toivossa kiinni

Itsensä armahtaminen on vaikeinta, sanoo ex-puoluesihteeri Panu Laturi. Kaksi vuotta sitten
vuorokaudet täyttyivät verkostoitumisesta, vaikuttamisesta ja politiikasta. Rajun pahoinpitelyn ja pitkän kooman jälkeen urakkana on ollut kuntoutuminen. Siinä on tarvittu körttiläistä toivoa.
~ Artikkeli on vapaasti luettavana ja kuunneltavana

Mikä on kirkkojen osa Ukrainan sodassa?

Ukrainan kirkollinen maisema on aina ollut hyvin värikäs. Jo Neuvostoliiton loppuaikoina Ukrainaa kutsuttiin Neuvostoliiton raamattuvyöhykkeeksi, niin suopea ilmapiiri siellä oli uusille uskonnollisille liikkeille. Paavi Johannes Paavali II kutsui Ukrainaa ekumenian laboratorioksi sen uskonnollisen monimuotoisuuden vuoksi. ~ Artikkeli on tilaajille