Kauhavalta Kambodžaan

Kauhavalla Suomen kotiaan pitävät Pia ja Tero Ruotsala työskentelevät Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä. Verinen historia luo maahan raskaan varjonsa. Kaiken keskellä tulevaisuuteen katsotaan toiveikkaana.

Ketkä?

Pia ja Tero Ruotsala ovat Suomen Lähetysseuran työntekijöitä Kambodžassa. Kun tilanne Phnom Penhissä kärjistyi koronarajoitusten vuoksi, Lähetysseura kutsui suomalaiset työntekijät turvallisuussyistä kotimaahan. Tavoitteena heillä on palata elokuussa takaisin työalueelleen. Herättäjä-Yhdistyksen kansainvälinen työ tukee Ruotsaloiden työtä.

Ruotsalat muuttivat Kambodžaan viime syyskuussa. Mukana on myös lukioikäinen Vilja-tytär, perheen esikoinen Viola aloitti opiskelut Suomessa.

– Ihmettelemme päivittäin Jumalan huolenpitoa ja Kaakkois-Aasiaan sopeutumisen helppoutta täällä pandemian ja muutosten keskellä, Pia kertoo.

Kambodža on jo Ruotsaloiden kolmas työalue, mikä on varmaan helpottanut kotiutumista. Aiemmin he ovat olleet Lähetysseuran palveluksessa Jordaniassa 2003–2007 ja Virossa 2009–2020.

– Khmerin kielikoulun aika on ollut meille kuin kaunis lahja, ja onhan se ollut tarpeen Viron viimeisen, haastavan työkauden päätteeksi.

Kambodžan luterilaiseen kirkkoon kuuluu 385 jäsentä ja 31 työntekijää. Nuori kirkko tarvitsee tukea monenlaisissa rakenteellisissa, hallinnollisissa ja sisällöllisissä asioissa.

Tero on kirkollisen työn neuvonantaja ja yksi hänen päätehtävistään on kirkon musiikkikoulutus. Pia toimii kirkon perheneuvonnan asiantuntijana ja johtavassa asemassa olevien työntekijöiden mentorina. Hänen päätehtävänsä on auttaa luomaan kirkon perheneuvonnalle kambodžalainen malli ja järjestää paikallista koulutusta. Pia on myös Lähetysseuran globaalin psykososiaalisen tuen asiantuntija.

Kieli avaa oven ihmisten elämään

Khmerin kielen opinnot ovat sujuneet hyvin. Kieliopiltaan kieli on Ruotsaloiden mukaan yksinkertainen, mutta ääntäminen ja kirjoittaminen vaativat kovasti työtä.

Syöminen ja nukkuminen ovat Kambodžassa hyvin keskeisiä aktiviteetteja, niinpä khmerin kielessä on paljon niihin liittyvää sanastoa.

– Ihmiset saattavat kertoa vapaa-ajan harrastuksekseen nukkumisen! Kielikoulun välitunnilla opettaja voi ottaa esille patjan tai riippumaton levätäkseen sillä välin, kun oppilaat käyvät kahvilla, Pia kertoo.

Lepotaukojen pitäminen kuumassa ja kosteassa ilmastossa auttaa jaksamaan. Kambodžalaiset suhtautuvatkin positiivisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

 – Voisiko se olla myös kambodžalaisen lempeyden, hymyn ja läsnäolon salaisuus? Pia ja Tero pohtivat.

Ruotsalat asuvat Phnom Penhin miljoonakaupungissa. Sadekauden tulvavedet eivät yllä kerrostalon korkeuksiin, turvallisuutta lisäävät myös vartijat, ja talon varageneraattorit ovat tarpeen tuiki tavallisten sähkökatkosten aikana.

– Meillä on mukavia naapureita ja alueella on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Lähetysseuran toimistoon on matkaa kilometri ja Viljan koulu on 10 minuutin koulubussimatkan päässä.

Kambodžan verinen historia

Ruotsalat ovat tutustuneet khmerien historiaa muun muassa kansanmurhan museossa Tuol Slengissä, joka toimi punakhmerien ajalla 1970-luvulla pidätys- ja kuulustelukeskuksena.

Käytännössä entisessä koulussa kidutettiin kuoliaaksi tuhansia äärikommunistisen aatteen vastustajaksi syytettyjä, tavallisia ihmisiä, myös kokonaisia perheitä yhteensä 15 000–20 000 henkeä.

– Kambodžaa voi ymmärtää vain sen historiasta käsin. Pol Potin ja punakhmerien kommunistisen hirmuhallinnon takia tämä upea Kaakkois-Aasian helmi menetti asemansa alueen kehityksen edelläkävijänä ja taantui vuoteen nolla, Pia kertoo.

Monet joutuivat vangituksi, koska he olivat korkeasti koulutettuja, taiteilijoita, uskonnollisia henkilöitä tai muulla tavoin “uhkaavia” totalitaristiselle järjestelmälle. Syyksi riitti sekin, että ihmisellä oli silmälasit.

Pienimmät pidätyssellit, joissa vankeja säilytettiin, olivat vain 0,8 x 2 metrin kokoisia. Kun vietnamilaiset vuonna 1979 saapuivat Tuol Slengiin vapauttamaan vangittuja, oli enää vain muutama hengissä.

– Tapasimme Tuol Slengin pihamaalla yhden heistä, Chum Meyn. Tämä vanha herra on pyhittänyt elämänsä kansallisen, kollektiivisen muistin ylläpitämiselle ja kansanmurhasta kertomiselle. Hän oli myös yksi heistä, jotka todistivat Kambodžan kansanmurhan erityistuomioistuimessa (ECCC) vuonna 2009 kidutuskeskuksen johtajaa “Dutchia”, syntymänimeltään Kaing Guek Eav, vastaan.

Chum Mey selvisi ainoana perheestään hengissä. Mekaanikkona hän osasi korjata pienkoneita ja sai siksi syödä vartijoiden jämäruokia muiden vankien nälkiintyessä.

Pia kirjoitti heidän uutiskirjeessään 1/2021 Tuol Slengin pihan marmoriin kirjaillun lauseen “Emme koskaan unohda Demokraattisen Kambodžan hallinnon aikana tehtyjä rikoksia” synnyttämiä ajatuksiaan:

”Rikos ihmisyyttä vastaan on mahdollista silloin, kun epäinhimillistämme lähimmäisen. kun aatteen tai periaatteen takia sokaistumme, emmekä hyväksy erilaisuutta. Pahimmillaan radikalisoituminen johtaa silmittömään väkivaltaan ja kokonaisen kansan tuhoamiseen. On tärkeää muistella näitä kauhuja, että emme tässä ajassa toistaisi samoja virheitä.”

Kehitys tuo toivoa

Kambodžan traumaattinen historia vaikuttaa edelleen kaikkeen ja näkyy kaikessa. Myanmarin vallankaappauksen jälkeen pääministeri Hun Sen ilmoitti Kambodžan puolueettomuudesta ja palautti mieliin maansa kansanmurhan ajan.

– Pääministeri muistutti monien maailman suurvaltojen olleen passiivisia silloin, kun punakhmerit ottivat Pol Potin johdolla vallan Kambodžassa. Hän sanoi toivoneensa, että joku ulkopuolinen taho olisi silloin puuttunut totalitarismiin ja kansanmurhaan. Tämä on selvästi raskas varjo Kambodžan ja monien maiden suhteissa, Pia sanoo.

Toinen historian varjo Kambodžassa ovat maamiinat. Maamiinoista vammautuneiden ihmisten lukumäärä on maailman tilastokärkeä.

Daniel Craig, James Bondina tunnettu näyttelijä, joka toimii YK:n miinojen ja räjähteiden eliminoinnin lähettiläänä, kävi Kambodžassa tammikuussa avaamassa “Safe Ground” (Turvallinen maa) -kampanjan.

Maamiinojen raivaaminen punakhmerien jäljiltä on tarpeen, koska viime vuonnakin maamiinojen seurauksena kuoli 17, haavoittui 36 ja amputoitiin 12 ihmistä.

– Kambodžassa toimii valtavasti eri maiden avustusjärjestöjä. Suomenkin tuella on tehty pitkään kehitysyhteistyötä ja tuettu myös kirkon kehitystä, Ruotsalat kertovat.

– Maalla on toivoa, kun yhä useammalle lapselle mahdollistetaan kouluttautuminen, vahvistetaan toimeentulon keinoja ja autetaan ylisukupolvisten traumojen käsittelyssä.

Kirkko tunnetaan rakkauden palvelusta

Koronavirustilanne koettelee nyt myös Kambodžaa. Kehitysmaassa terveydenhuollon kapasiteetti on hyvin rajallinen, ja köyhä väestö kärsii tilanteesta eniten.

– Rukoilemme, että rajoitusten ja rokotusten myötä tilanne parantuisi. Kirkossa yritetään löytää keinoja tarjota ruoka-apua ja kangasmaskeja maaseudun vähävaraisille. Buddhalaisessa maassa Kambodžan luterilainen kirkko on paikallisille ihmisille toivon symboli. Kirkko tunnetaan rakkauden palvelusta, Pia kertoo.

Pääkaupungissa kirkko tarjoaa köyhien perheiden nuorille opiskelija-asuntolan stipendin kera, mahdollistaa maaseudulle terveydenhuoltoa ja yrittäjyyttä sekä valjastaa jokaisen seurakuntalaisen toimimaan yhteisönsä hyväksi aloittaen oman kylän rukousryhmän perustamisesta.

Koska punakhmerien kaudella tapettiin paljon vanhempaa väestöä, on maan ikärakenne nuori, ja siksi myös suurin osa kirkon vastuunkantajista ja johtajista on alle 30-vuotiaita.

– Musiikki on tärkeässä asemassa seurakuntaelämän kehittämisessä. Paneudun työssäni seurakuntien musiikkielämään ja koulutan osaajia työn tarpeisiin, Tero sanoo.

Kirkko toivoo, että sen vuosia tekemän perhetyön pohjalle rakennettaisiin ammattimainen perheneuvonta. Kirkon edustajat ovat vierailleet Virossa ja Suomessa tutustumassa kirkon perheneuvontaan ja pyytäneet Pian kouluttajaksi. Nyt odotetaan koronarajoitusten päättymistä ja koulutuksen aloittamista.

– Työssäni saan myös tukea kirkon nuoria naisjohtajia, joilla on vahva visio, ja jotka määrätietoisesti osallistavat kaikkia innokkaita tarjoten koulutusta ja vastuutehtäviä, Pia jatkaa.

Suomen Lähetysseura on pitkään tukenut Kambodžan luterilaisen kirkon toimintaa ja palkanmaksua paikallisille. Pia ja Tero Ruotsala ovat ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät kirkossa.

– On suuri kunnia ja ilo saada palvella Kambodžan kirkkoa yhdessä paikallisen työyhteisön kanssa. Tällä nuorella kirkolla on ovet auki kaikille. Diakoninen ja missionaarinen kirkko hengittää yhteisönsä elämän rytmissä ja tukee kaikista heikoimmassa asemassa olevia monin tavoin samalla eläen evankeliumia todeksi.

Johanna Sointula

Tutustu Herättäjä-Yhdistyksen nimikkolähetteihin ja -kohteisiin verkkosivuilla.

Kauhavan virtuaalisten herättäjäjuhlien kansainvälisen työn tapaaminen on Zoom-palvelussa lauantaina 3.7.2021 klo 17, ilmoittaudu 30.6. mennessä leena.vayrynen-si@h-y.fi.