Inhimillisen rakkauden kieli hengellisyydessä

Kirkon historiassa on kirjoitettu lukuisia rakkausrunoja ja -kirjeitä, ei aina pelkästään toisille seurakuntalaisille, vaan myös Jumalalle. Laulujen laulun inspiroimana teologiaa tehtiin keskiajalla ja vielä pitkään keskiajan jälkeenkin inhimillisen rakkauden kielellä. Mihin tämä perinne on kadonnut? Voisiko sillä olla annettavaa hengellisyydelle vielä tänään?
~ Tilaajille

Monoteismin jäljillä

”Egyptiin nousi hallitsija, joka ei tiennyt Joosefista mitään.” Tämä yksittäinen lause jää valtavine historiallisine tiedonantoineen täysin ymmärtämättä kaikilta niiltä, joilla ei ole mitään tietoa niistä Raamatun kertomuksista, jotka kertovat Israelin kansan orjuudesta Egyptist ~ Palsta on tilaajille