Herännäisyys alkoi lukemisesta – Olli Viitaniemen tutkimus tuo uuden näkökulman herätysliikkeen syntyyn

Jos lähtisit perehtymään siihen, mitä herännäisyys on, todennäköisesti aloittaisit kysymällä asiaa tekoälyltä tai tutkimalla Wikipediaa.
Sieltä tulisi vastaukseksi, että kyse on 1700-luvulta alkunsa saaneesta, alatien kristillisyyttä opettavasta herätysliikkeestä, josta käytetään myös nimitystä körttiläisyys. Liikkeen alkujuuret sijoitettaisiin kansanherätyksiin – erityisesti vuoden 1796 Telppäsniityn hurmoskokemukseen – sekä nimiin Juhana Lustig ja Paavo Ruotsalainen.

~ Tilaajille

Hiljaisen ylistyksen sydän – körttiläinen katse ylistysmusiikkiin

Ylistysmusiikista puhutaan usein suurten lavojen, valojen ja käsien nostamisen kautta. Harvemmin sitä katsotaan herännäisyyden näkökulmasta – liikkeen, jossa usko hengittää hiljaisuuden, ikävöinnin ja mollisointujen kautta. Körttien ylistys ei ole poissaolevaa, vaan toisenlaista: sen sävel nousee hiljaisesta rukouksesta, pitkistä säkeistä ja taivaaseen kurkottavasta kaipuusta. Kun herännäisyyden virsiperinne kohtaa Hillsongin maailman, syntyy kysymys: voivatko nämä kaksi musiikin kieltä kohdata ja ymmärtää toisiaan?
~ Tilaajille

Luonnollinen kyky

Herännäisyys on halunnut pitää kirkossa matalaa profiilia. Kun maltillinen luterilainen tapauskovaisuus katoaa, on aika luopua turhasta vaatimattomuudesta, joka saattoi olla yhtenäiskulttuurin ajan luksusta. Jos körtti ei tuomitse eikä neuvo muita, mitä annettavaa hänellä voisi olla?
~ Tilaajille

Pääkirjoitus: Seuraliike muutoksessa

Seuraliikkeen pieneneminen ei ole hyvä asia. Moni seuroissa kävijä tietää, että tuo noin tunnin mittainen lyhyiden puheiden rytmittämä veisuuhetki ja sen jälkeen tapahtuva yhteinen rupattelu antaa paljon. Tästä elämyksestä soisi useamman pääsevän osalliseksi. Seuraliikkeen pienenemisen taustalla olevissa herännäisyyteen liittyvissä aatteellisissa tekijöissä on kuitenkin paljon hyvää.
~ Vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa.