Pääkirjoitus: Toivo ja elämän hallinta

”Vieläkin toivon, vaikka täällä toivoa ei näy ollenkaan.”  (Siionin virret 254) Tämä Jaakko Löytyn virren värssy kuvaa toivon maisemia kaikessa paradoksaalisuudessaan. Uskonnollinen toivo ulottuu siihen, mikä ei ole aistein havaitsevan silmän ja järjen päätelmien nähtävissä. Uskonnollinen toivo ulottuu siihen, mitä en voi itse hallita ja kontrolloida. ~ Pääkirjoitus on vapaasti luettavissa ja kuunneltavissa.

Köppänen: Jakamista opeta

Mumman ovikello pirisi iloisesti. Ovella seisoi kaksi innostunutta, punaposkista lasta: Sanni ja hänen luokkakaverinsa Veera. Sanni kertoi haluavansa näyttää Veeralle joitakin Sannin äidin ja enon vanhoja leluja, jos se vain mummalle sopisi. Ja sopihan se. Lapset riensivät leikkimään, mutta hetken päästä iloinen leikki keskeytyi, kun mumma kutsui lapset jäätelölle. Sanni katseli, kun mumma leikkasi jäätelöpalaa kolmeen yhtä suureen osaan. Tai ainakin melkein:

– Mumma, sinä sait isomman palan kuin me! Sanni moitti nauraen.

~ Tilaajille