Rukouksen polulla — Heli Harjunpää on tuonut kristillistä rukousperinnettä joogaan

– Hiljaisuuden joogassa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys. Harjoitus on apuväline asettua levolliseen rukoukseen Jumalan edessä, kertoo Hiljaisuuden joogan® kehittäjä Heli Harjunpää.

Heli Harjunpää on sairaalapappi ja joogaopettaja.
Hän on kehittänyt kristilliseen rukousperinteeseen pohjautuvan Hiljaisuuden jooga® -nimisen harjoituskokonaisuuden.
Kuva: Antti Rintala

Heli Harjunpää on sairaalapappi, retriittiohjaaja ja joogaopettaja, joka on omassa elämässään yli kahdenkymmenen vuoden ajan yhdistänyt levollisen joogaharjoituksen ja hengellisyyden.

Heli tutustui joogaan kansalaisopiston kurssilla 30-vuotiaana, kun oli juuri aloittanut ensimmäisessä papinvirassaan.

Joogan levolliset liikkeet yhdistettyinä hengitykseen avasivat tien rauhoittumiselle, ja vaikutukset tuntuivat helpotuksena myös oireilevassa selässä.

– Rukous on aina liittynyt luontevana osana harjoitukseeni. Pappeus ja joogapolkuni ovat siten kietoutuneet alusta alkaen yhteen.

Heli tarkasteli joogaohjaajakoulutukseen liittyvässä lopputyössään joogan ja kristillisyyden suhdetta. Teema laajeni kirjaksi Hiljaisuuden tie kristillisiä joogaharjoituksia, jonka Kirjapaja kustansi 2017. Seuraavana vuonna Kirjapajalta ilmestyi Helin toinen kirja Kiitollisuuden jooga — Hyvinvointia jokaiseen päivään.

– Koen kaiken johdatuksena. Olen mennyt sinne, minne on pyydetty, ja ohjannut hengellisiä harjoituksia, joissa olen yhdistänyt kristillisyyden ja joogan. Vuonna 2019 rekisteröin kehittämäni, oman harjoitteluni yhteydessä syntyneen harjoituskokonaisuuden nimellä Hiljaisuuden jooga®, Heli kertoo.

Jooga on harjoitusmenetelmien kokoelma

Joogan historia on tuhansia vuosia vanha. Joogan historiallisista dokumenteista on etenkin länsimaissa noussut keskeiseksi yli 1500 vuotta vanha Patanjalin Joogasutrat-niminen kirjoitus.

– Jooga on kokonaisvaltainen elämäntaidon ja harjoitusmenetelmien kokoelma, jota on aikojen kuluessa harjoitettu monenlaisten maailmankatsomusten, uskontojen ja näkemysten osana. Jooga on näin itse asiassa samanlainen yleiskäsite kuin musiikki, Heli kertoo.

Länsimaissa jooga alkoi yleistyä 1900-luvun alussa. Suomen kansalaisopistoihin joogan toi 1960-luvulla teologi Elvi Saari (1910–85), joka toimi Viittakiven opiston rehtorina vuosina 1951–74.

– Elvi Saari oli naisteologina ja kristittynä joogan harjoittajana edelläkävijä. Hänelle läheinen kristillisyyden muoto oli kveekariliike, jossa painotetaan rukouselämän hiljaisuutta, Heli kertoo.

Uusia joogatyylejä syntyy jatkuvasti. ja joogasta kiinnostuneiden ihmisten määrä on kasvanut Suomessa 2000-luvulla nopeasti.

Jooga nousee esille myös Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimusjulkaisussa Uskonto arjessa ja juhlassa, joka on osa kirkon nelivuotiskertomusta vuosilta 2016–19.

”Suomalaisten henkilökohtaisessa arjen uskonnollisuudessa painottuvat hiljaisuus ja luonto. Yksityiseen rukouselämään liittyy osalla suomalaisista kristillinen tai muu meditaatio (15 %), jooga (11 %), hiljaisuuden retriitit (6 %) tai pyhiinvaellukset (4 %). Meditaation harjoittaminen on yleistynyt eniten alle 30-vuotiailla ja milleniaaleilla, joista noin neljäsosa kertoo harjoittavansa meditaatiota.”

Ytimessä on hengellisyys

– Hiljaisuuden jooga on hengellinen harjoitus, joka sopii kaikille. Levolliset harjoitukset hoitavat kehoa, rauhoittavat mieltä ja avaavat mahdollisuuden kokea avaraa hengellisyyttä, Heli kertoo kehittämästään harjoituskokonaisuudesta.

Siinä hoidetaan omaa kehoa mielen hiljentymisen ja keskittymisen kautta vahvistaen samalla uskoa, toivoa ja rakkautta.

– Hiljaisuuden jooga perustuu kristilliseen arvopohjaan. Esimerkiksi kehollisessa rukouksessa liitytään kristilliseen perinteeseen Raamatun tekstien, rukousten ja virsien avulla.

Oleellista Hiljaisuuden joogassa on armollisuus, rauhan ja hyväksyvän läsnäolon kokemus. Harjoitus mahdollistaa oman mielen rauhoittamisen, niin että voisi päästä lähemmäs kuuntelevaa tilaa.

Hiljaisuuden jooga perustuu kristilliseen arvopohjaan. Oleellista on armollisuus, rauhan ja hyväksyvän läsnäolon kokemus.

– Harjoituksessa opetellaan reittiä hiljentymiseen, jolloin rauhoittumisen kautta turhat ajatukset jäävät taka-alalle. Yksinkertaisen harjoituksen kautta voi aueta kokemus omankokoisen paikan ymmärtämisestä tässä maailmassa ja Jumalan yhteydessä. Keskeistä on yhteys Jumalaan, toisiin ihmisiin ja kaikkeen elolliseen, Jumalan luomaan todellisuuteen.

Heli kuvaakin Hiljaisuuden joogaa miniretriitiksi.

– Se ei ole vaatimus, vaan mahdollisuus rauhoittua ja lähteä kohti Jumalan läsnäolon kokemista.

Oma keho nähdään Hiljaisuuden joogassa Jumalan lahjana, jota ei arvostella, vaan siihen suhtaudutaan lempeän realistisesti.

– Ihmisen keho on osa luomakuntaa. Sitä kuuluu kunnioittaa ja varjella, Heli toteaa.

Hyväksyvää läsnäoloa

Helsingin seurakuntayhtymän vahtimestarina Hietaniemen hautausmaalla toimiva Hannu S. Aho valmistui viime vuoden puolella Hiljaisuuden joogan® ohjaajaksi. Hän ohjaa viikoittain ryhmää Temppeliaukion kirkon tiloissa.

Hannu löysi Hiljaisuuden joogan vähän sattumalta. Aiemmin hän oli valikoinut työnantajansa koulutustarjonnasta retriitit, mutta kun tarjolla olikin Hiljaisuuden joogaretriitti, hän päätti kokeilla ja innostui.

Hannu S. Aho ohjaa hiljaisuuden jooga
Temppeliaukion kirkon tiloissa Helsingissä.
Rauhallinen harjoitus avaa tilaa läsnäololle ja rukoukselle.
Kuva: Antti Rintala

Helin kirjoittamat kirjat avasivat hänelle hengellisen harjoituksen sisältöä laajemmin. Niinpä hän osti itselleen joogamaton ja löysi itselleen paikan Töölön seurakunnan ryhmästä.

Alussa Hannu koki kehollisen rukouksen vähän hankalaksi.

– Pienetkin käden heilautukset ovat meille jäyhille miehille ensin vähän kiusallisia, mutta tehdessä paikat kuitenkin vetreytyvät ja veri alkaa kiertää paremmin.

Hannu tekee oman harjoituksensa päivittäin työpäivän jälkeen.

– Jooga-asennot ovat yksinkertaisia, eivät mitään akrobatiaa. Harjoitus ei kuluta ihmisen voimia loppuun, vaan pikemminkin tuo uutta elinvoimaa.

– Olen huomannut, että harjoitus rauhoittaa minua, olen tasapainoisempi ja jaksan kohdata työssäni surevia omaisia päivästä toiseen. En kuitenkaan tarkoita, että olisin muuttunut jotenkin kaikkivoivaksi yli-ihmiseksi. Aika nöyräksi tässä on vaan tullut.

Toisinaan hän saattaa tehdä soveltaen joitain Hiljaisuuden joogan liikkeitä myös työpäivänsä aikana, koska yksinkertaiset liikkeet avaavat kireitä lihaksi.

Hannu ei ole törmännyt ennakkoluuloihin tai kielteiseen asennoitumiseen, mutta arvelee jooga-sanan herättävän joissakin mielleyhtymiä hindulaisuuteen.

– Hiljaisuuden jooga on kristillinen harjoitus, jossa voi päästää irti kaikesta yrittämisestä ja rauhoittua hiljaisessa rukouksessa.

Omassa ohjauksessaan Hannu pitää tärkeänä sitä, että hän ohjaajana voisi välittää hyväksyvää asennetta niin itseään kuin muitakin kohtaan.

Hän on valinnut oman ohjauksensa kehollisen rukouksen tekstit sen mukaan, mitkä kokee omikseen.

– Herraa hyvää kiittäkää -virsi ja Psalmi 121 ovat muun muassa sellaisia, joita ohjaan mielelläni.

Saatu palaute on myönteistä

Ensimmäiset Hiljaisuuden jooga® -ohjaajat valmistuivat viime vuonna, ja uudet koulutusryhmät ovat jo aloittaneet. Koulutusta järjestävät Hiljaisuuden Ystävät ry ja Helsingin seurakuntayhtymä.

– Viime vuoden lopulla Hiljaisuuden joogan ohjaamisen peruskoulutuksen kävi yli 40 ihmistä, ja jatkokoulutuksesta valmistui 19 uutta Hiljaisuuden jooga® -ohjaajaa, jotka ovat pääosin seurakuntien työntekijöitä eri puolilta Suomea. Kirkon ja seurakunnan hengelliseen palvelukseen tarkoitettua Hiljaisuuden joogaa voi käyttää esimerkiksi hartauden osana, rippileirillä tai vaikka työpaikkajoogana.

Heli kertoo Hiljaisuuden jooga -ryhmien täyttyvän nopeasti, eivätkä kaikki ilmoittautuneet ole aina mahtuneet mukaan.

– Ryhmistä saatu palaute on ollut hyvin myönteistä ja kiittävää, tyyliin ”nyt minulle aukesi kirkon ovet!”

Johanna Sointula


Näkökulma: Jooga mission välineenä

Kirkossa on viime aikoina keskusteltu siitä, sopiiko jooga kirkkoon. Kristillisiä joogan muotoja on vastustettu korostamalla joogan hindulaista alkuperää. Puolustajat muistuttavat, että jooga on aikoja sitten levinnyt lukuisiin eri maailmankatsomuksiin, eikä ”alkuperäistä” joogaa voida rekonstruoida.

Mikäli jooga hylätään hartauden muotona pelkän ei-kristillisen alkuperänsä johdosta, pitäisi saman periaatteen mukaan hylätä myös mm. pakanallisille uhripaikoille rakennetut kirkot, monet juhlatavat ja kolminaisuusopilliset oppilauseet, jotka muodostettiin uskonnollistyyppistä metafysiikkaa harjoittaneen kreikkalaisen filosofian sanastolla.

Kristinusko on levitessään osannut aina liittää sanomaansa vallitsevaan kulttuuriin. Tämä on ollut yksi kristillisen lähetystyön menestyksen salaisuus. Mikäli kirkolla halutaan tulevaisuudessa olevan merkitystä jälkikristillisessä Euroopassa, on kristinuskon sanomaa liitettävä myös tämän kulttuurin elementteihin, joihin jooga eittämättä kuuluu.

Kalle Hiltunen

Piditkö jutusta? Haluatko lukea lisää, tai arveletko jonkun ystäväsi viihtyvän Henki-lehden parissa? Tilaa lehti itselle tai lahjaksi!