Luonnon pienimmät ansaitsevat eepoksensa.

Voisiko metsän valtiatar näyttääkin keijulta? En voi välttyä ajatukselta, kun seuraan, miten kirjailija ja metsäkartoittaja Anni Kytömäki johdattaa meitä Aholansaaren ikimetsän siimekseen. Asiantuntijan tapa astua ja katsoa on varovainen ja valpas. Hän on läsnä, rauhallinen ja keskittynyt. Kirjailija opettaa, miksi on syytä katsoa luontoa läheltä.
~ Tilaajille

IKL-papeista väitellyt Antti Malinen: Tavoitteena oli kansan säilyttäminen

Kun Antti Malinen alkoi kirjoittaa väitöskirjaansa Isänmaallisen kansanliikkeen papeista, sinimusta ei sanaparina merkinnyt suurelle yleisölle paljoakaan. Lukuun ottamatta kenties körttejä, joiden huiviin ja perinnepukuun on kudottu nämä värit jo kauan ennen IKL:n aikaa. Herännäisyyteen itsensä laskevilla on erityinen syy olla kiinnostunut myös Malisen tutkimuksesta, sillä liikkeessä oli monia körttipappeja.
~ Vapaasti luettavissa.

Muuttuva joulunvietto

Joulun sadut, laulut ja perinteet viestivät, että joulunvietossa ollaan jonkin ikiaikaisen äärellä. Joulunvieton erilaiset tavat eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettuja. Ne ovat muovautuneet vuosisatojen saatossa. Moni laajasti suomalaisten omaksuma jouluperinnekin voi olla itse asiassa varsin nuori. Jouluperinteiden ja joulunvieton historia on moninainen. Se myös elää edelleen.
~ Tilaajille

Herännäisyys alkoi lukemisesta – Olli Viitaniemen tutkimus tuo uuden näkökulman herätysliikkeen syntyyn

Jos lähtisit perehtymään siihen, mitä herännäisyys on, todennäköisesti aloittaisit kysymällä asiaa tekoälyltä tai tutkimalla Wikipediaa.
Sieltä tulisi vastaukseksi, että kyse on 1700-luvulta alkunsa saaneesta, alatien kristillisyyttä opettavasta herätysliikkeestä, josta käytetään myös nimitystä körttiläisyys. Liikkeen alkujuuret sijoitettaisiin kansanherätyksiin – erityisesti vuoden 1796 Telppäsniityn hurmoskokemukseen – sekä nimiin Juhana Lustig ja Paavo Ruotsalainen.

~ Tilaajille

Hiljaisen ylistyksen sydän – körttiläinen katse ylistysmusiikkiin

Ylistysmusiikista puhutaan usein suurten lavojen, valojen ja käsien nostamisen kautta. Harvemmin sitä katsotaan herännäisyyden näkökulmasta – liikkeen, jossa usko hengittää hiljaisuuden, ikävöinnin ja mollisointujen kautta. Körttien ylistys ei ole poissaolevaa, vaan toisenlaista: sen sävel nousee hiljaisesta rukouksesta, pitkistä säkeistä ja taivaaseen kurkottavasta kaipuusta. Kun herännäisyyden virsiperinne kohtaa Hillsongin maailman, syntyy kysymys: voivatko nämä kaksi musiikin kieltä kohdata ja ymmärtää toisiaan?
~ Tilaajille