Köppänen: Lohduksi toisillemme

Olisi pitänyt lähteä mummaa katsomaan, mutta tänään Sannia ei huvittanut. Tänään oli se päivä, kun mumma ei ollut iloinen oma itsensä. Oli paapan kuoleman vuosipäivä ja silloin mumma oli erilainen — hiljainen ja surullinen. Mumma oli kyllä selittänyt, että suru saa tulla aina välillä, mutta Sanni ei pitänyt siitä. Suru tarttui ja Sannikin tunsi olonsa kurjaksi, kun mummaa itketti.
~ Artikkeli on tilaajille

Köppänen: Vielä jaksan toivoa

– Kun istun tässä ihan tuolin reunalla ja suljen silmäni, voin melkein kuvitella istuvani juhlapenkissä. Voin kuvitella auringon, joka lämmittää käsivarsiani, ja ruohon tuoksun. Kuvittelen myös virrenveisuun ja kenttäkuulutukset. Mutta kun avaan silmäni, olen yhä tässä.
~ Artikkeli on tilaajille