Kolumni: Usko, toivo ja rakkaus

Kolumni,
toukokuu 2026

Mikä on meidän jokaisen lähetysmissio tällä hetkellä ja onko sellaista? Vai hoitaako some, kirkko ja media sen meidän puolestamme? Ketkä tarvitsevat tarttumistamme ja viestiämme?

Kristillisen lähetysideologian ytimessä on ajatus hyvän sanoman jakamisesta. Siihen sisältyy pelastuksen ja toivon tarjoamista kaikille, lähimmäisenrakkauden toteuttamista humanitaarisen työn kautta, käytännön avun tarjoamista köyhiä ja sairaita auttamalla sekä kouluja ja sairaaloita rakentamalla. Samalla edistetään oikeudenmukaisuutta ihmisoikeuksia ja elinoloja parantamalla. Usko, lohtu ja hyvä tulisi jakaa kaikille.

Maailma on monenlaisissa paineissa ja myllerryksissä. Turvallisuustilanne on Euroopassa ja Lähi-idässä sekä Afrikassa erittäin huolestuttava.

Maapallon lämpeneminen on kiihtynyt. Ilmastotavoitteet karkaavat käsistä. Kerrannaisilmiöt ja peruuttamattomat muutokset ovat jo alkaneet.

Taloudellinen epätasa-arvo kasvaa. Rikkain 10 % maailman väestöstä omistaa n. 75–80 % varallisuudesta, rikkain prosentti omistaa noin puolet maailman varallisuudesta samalla kun köyhin 50 % omistaa vain noin 2 %.

Nuoret ovat eristyneempiä ja yksinäisempiä kuin koskaan. Kolmannes heistä kärsii mielenterveyden haasteista. Yhteisöllisyys rapautuu kaikkialla, ja sen korvaa sosiaalinen media, pelit, viihde sekä eriasteinen kuluttaminen.

Poliittinen ilmapiiri muuttuu koko ajan vihamielisemmäksi. Ääriajattelu kerää kannatusta.

Nyt jos koskaan on tarvetta uskolle, toivolle, käytännön avulle, oikeudenmukaisuuden edistämiselle, yhteisöllisyydelle ja toiminnalle.

Jos en minä, niin kuka? Jos ei nyt, niin koska?

Yksin meistä ei kukaan pärjää eikä myöskään muuta maailmaa. Mutta jokainen meistä voi auttaa lähimmäistään, kutsua mukaan muodostamaan yhteisöjä ja korjaamaan ongelmia.

Ongelmat ovat ihmisten luomia, ja ihmisten tulee ne myös korjata.

Ongelmat ovat ihmisten luomia, ja ihmisten tulee ne myös korjata. Vain parempaan uskovat voivat sen tehdä. Me jokainen olemme joko osa ongelmaa tai sen ratkaisua, halusimmepa tai emme.

Muutos tapahtuu vain pitkän paineen seurauksena ja toisiamme tukien. Myös historiallisesti suuret muutokset syntyivät laajasta yhteiskunnallisesta paineesta.

Tarvitaan siis molempia, yhteistä ääntä rakenteiden korjaamiseen ja ahdingossa olevien auttamista tässä ja nyt, toivoa ja uskoa paremmasta. Yksilöt käynnistävät ja ajavat muutosta. Yhteisöt auttavat meitä selviytymään ja kukoistamaan.

Tässä on lähetysmissiota meille jokaiselle, tapahtuipa se lähipiirissämme tai jossakin toisessa maailmankolkassa vaikka lähetystyön yhteydessä.

Sirpa Pietikäinen
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen (kok.).


.