Pääkirjoitus: Uhka yhdistää

Hyökätessään raakalaismaisella tavalla Ukrainaan Venäjän diktaattori Vladimir Putin teki sen, mihin ukrainalaiset poliitikot eivät olleet aiemmin kyenneet: hän yhdisti Ukrainan kansan. Ukraina on sodan myötä hitsautunut yhteen ennennäkemättömällä tavalla, mikä muistuttaa talvisodan vaikutuksia Suomen kansaan. Tämän lehden sivuilta voi lukea siitä, miten sota on yhdistänyt myös Ukrainassa toimivia kristillisiä kirkkoja.

Eurooppaa ja muuta läntistä maailmaa viime vuosina vaivannut yhteiskunnallinen epäyhtenäisyys ja polarisaatio näyttää myös laimentuneen, kun Kreml on osoittanut olevansa valmis käyttämään jopa sotakoneistoaan estääkseen läntisen maailman vapauksien ja hyvinvoinnin leviämisen lähemmäksi itseään. Yhteiskunnallisen keskustelun kaikilla laidoilla on ymmärretty, että läntisen yhteiskuntajärjestyksen tarjoamat vapaudet mahdollistavat kaikille meille paremman elämän kuin se yhteiskuntajärjestys, jonka Putin haluaa tarjota lähialueilleen.

”Me jaamme jotakin yhteistä enemmän kuin polarisoitunut retoriikka paljastaa.”

Putin todennäköisesti laski sen varaan, että länsi on epäyhtenäinen, eikä kykene esimerkiksi sellaisiin pakotteisiin, mitä Ukrainan sodan myötä on asetettu Venäjän hallinnolle ja hallinnon lähipiirille.

Yksi osoitus laskelman virheellisyydestä nähtiin reaktioissa, tai niiden puutteessa, kun yksi Putinin ideologinen käsikassara, Moskovan patriarkka Kirill pian hyökkäyssodan alettua sanoi sodan syyksi lännen ”niin kutsutut arvot”, joista hän nimeltä mainitsi Pride-kulkueet.

Vaikka läntisessä maailmassa on kuultu kiihkomielisiä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia vastustavia puheenvuoroja, joissa Pride-kulkueet on nähty yhteiskunnan turmiona, ei Kirill saanut lainkaan sympatisoijia räikeään syytökseensä. Ehkä useampi on Putinin luoman uhan äärellä tajunnut, etteivät seksuaalivähemmistöjen oikeudet taida sittenkään mitään yhteiskuntajärjestystä uhata. Me jaamme jotakin yhteistä ehkä enemmän kuin polarisoitunut räikeä retoriikka aina paljastaa.

Läntiseen demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu tärkeitä vapauksia, mm. sanan-, uskonnon- ja elinkeinonvapaus kuin myös vapaus elää identiteettinsä mukaista elämää, vapaus vastustaa vallassaolijoita, vapaus osallistua mielenosoituksiin sekä kulkueisiin ja vapaus myös vastustaa kulkueissa kerrottuja mielipiteitä.

Kun jokin ulkoinen alkaa uhata näitä vapauksia, ainakin omalla kohdallani huomaan arvostavani entistä enemmän demokraatista yhteiskuntajärjestystämme. Sitä täytyy puolustaa.

Kalle Hiltunen