Kolumni: Kättely on kriisissä

Kaikkien mahdollisten kriisien keskellä Suomea uhkaa kättelykriisi!

Koronan mukanaan tuoma kättelykriisi on uusi, sillä muistelen, ettei lapsena juuri kätelty eikä kovin paljon halailtukaan. Lestadiolaisilla oli Taivalkoskella Kalle Päätalon kirjojen mukaan tapana tervehtiä nostamalla oikea käsi uskonveljen tai sisaren olkapäälle.

Normaalisti riitti, kun tytöt niiasivat ja pojat pokkasivat tervehdykseksi. Aikuiset sanoivat päivää toisilleen ja sitten vaihdettiin kuulumiset. Näin ainakin pohjoisessa.

Kansanedustajana minun piti ihan oikeasti opetella kättelemään. Vuosikymmenien jälkeenkään se ei aina tuntunut täysin luontevalta, oli sitten kysymys tutusta tai tuntemattomasta kansalaisesta.

Koronan seurauksena tasavallan presidentin kansliassa mietitään varmasti jo nyt, järjestetäänkö Itsenäisyyspäivän vastaanottoa lainkaan, ja jos järjestetään, miten korvata tuo todennäköisesti viruslinkona toimiva kättelyseremonia jollain terveellisemmällä tavalla.

Kansanedustajana minun piti ihan oikeasti opetella kättelemään.

Maailman terveysjärjestön WHO:n ilmoituksen mukaan 80 prosenttia infektiosairauksista leviää käsien välityksellä! Tuo on hurja luku. Virukset tappavat kuin aseet. On hyvä muistaa, etteivät kaikki virukset suinkaan ole pahiksia, mutta niitä pitää kunnioittaa.

Virukset odottavat uhrejaan ovenrivoissa, tietokoneen näytöllä ja ties missä. Kättely on oikein otollinen virusfestivaalien tapahtumapaikka, kun kosteat ja hikiset kädet liimautuvat toisiinsa.

Aikoinaan tosin syötiinkin käsin. Martin Luther — mies, joka radikaalilla reformaatiolla muutti maailmaa ja aiheutti Vatikaanille harmaita hiuksia, vastusti haarukan käyttöä. Lutherin kerrotaan pitäneen haarukkaa Paholaisen merkkinä.

Annettakoon näin postuumisti anteeksi Lutherille: myös radikaaleilla uudistajilla on oikeus olla välillä konservatiivi. Ihmisluontoon kuuluu myös uudistusvastarinta. Haarukkavastarinta oli kuitenkin pientä, kun sitä vertaa tänään vaikkapa siihen vastustukseen, mitä konservatiiviset kristilliset piirit USA:ssa harjoittavat yhdessä Kansallisen Kivääriliiton kanssa yrityksiin rajoittaa aseiden leviämistä.

Käsien pesusta tuli mieleeni matka Keski-Amerikkaan Nicaraguaan ensimmäisen vapailla vaaleilla valitun presidentti Daniel Ortegan virkaanastujaisiin. Uusi presidentti piti puheen, jossa amerikkalainen imperialismi sai kuulla kunniansa. Parituntinen puhe päättyi arkiseen, mutta viisaaseen ja tänäänkin ajankohtaiseen kehotukseen:

-Muistakaa pestä kätenne!

Voi olla, että presidentti Sauli Niinistökin päättää joulukuun itsenäisyyspäivän puheensa samoihin sanoihin.

Liisa Jaakonsaari

Kirjoittaja on europarlamentaarikkona, ministerinä ja kansanedustajana toiminut poliitikko Oulusta.

Antti Heikkinen